Suomen Yksityislääkärit – Finlands Privatläkare -yhdistyksestä

MEDICI PRACTICI

Medici Practici ry:n tarkat perustamistapahtumat ja –ajat eivät ole tiedossa.  Perustamisvuosi lienee kuitenkin ollut 1946. Vuosiluku selviää LL Pauli Merikallion artikkelista ”Piirteitä Helsingin praktiikkaa harjoittavista lääkäreistä”, joka julkaistiin Helsingin Lääkärilehden numerossa 3/1953. Siinä hän toteaa: ”Suomessakin on yksityispraktikoille oma yhdistys. Se on virallisesti rekisteröity yhdistys, joka perustettiin vuonna 1946 lääkintöneuvos Artturi Nyyssösen tarmokkuuden tuloksena.”

 

 

Yhdistys kantoi aluksi nimeä ”Suomen Yksityislääkärit – Finlands Privatläkare”. Myöhemmin nimi muutettiin yksinkertaisemmaksi: Medici Practici.  ”Sen nimisenä se toimii edelleen ollen elänyt tähän asti tosin melkoista ´vita minimaa´”, kirjoitti Merikallio, josta sittemmin tuli lääkintöneuvos ja Medici Practicin puheenjohtaja ja kunniajäsen.

Medici Practici perustettiin siis sodan jälkeisinä ”vaaran vuosina”.  Niistä 1946 kuului Suomen kannalta dramaattisimpiin: käynnissä oli sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja Pariisissa pidettiin rauhankonferenssi, jossa sinetöitiin lopulliset rauhanehtomme. Maassa aloitti Mauno Pekkalan johtama hallitus. Maailmanpolitiikkakin kiristyi, kun lännen ja idän väliin laskeutui ”rautaesirippu”. Näinä epävarmoina aikoina uusi lääkärien yhdistys kuitenkin näki päivänvalon. Usko parempaan eli sittenkin.

Myöhemmin on paljastunut, että Medici Practicin rekisteröintikysymys ei ollut – syystä tai toisesta – tullut hoidetuksi. Vasta 42 vuotta myöhemmin asia saatettiin kuntoon. Rekisteröimispäivämääräksi tuli 29.3.1995.

Lääkintöneuvos Artturi Nyyssönen käynnisti

Medici Practicin (MP) perustamisesta Merikallio antoi suuren kunnian lääkintöneuvos Artturi Nyyssöselle. Vuonna 1892 syntynyt Nyyssönen toimi yhdistyksen perustamisen aikoihin ilmeisesti yksityislääkärinä, mutta siirtyi sitten vuonna 1948 Valmet Oy:n ylilääkäriksi. Vuonna 1946 hän toimi Teollisuuslääketieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana. Lääkintöneuvokseksi Nyyssönen nimitettiin 1952.

 

Medici Practicilla on historiansa aikana ollut 11 puheenjohtajaa. Viimeiset 23 vuotta on eletty naispuheenjohtajan kautta. Ensin Maija Lehtimaja johti puhetta ennätykselliset 20 vuotta ja hänen seuraajansa on Marja-Liisa Eloranta.

Ensimmäisen 70 vuoden aikana Medici Practicissa teki pisimmän työpanoksen juuri Maija Lehtimaja. Ennen puheenjohtajakautta hän toimi sihteerinä vv 1987-92, puheenjohtajana 1994-2013 ja rahastonhoitajana 1992-1994 sekä 2010-2016. Täyteen tuli kolme vuosikymmentä.

 

Puheenjohtajina ovat toimineet:

• Artturi Nyyssönen 1946-50
• Pauli Merikallio 1951-52,
• Sakari Parviainen,
• Väinö Pensala,
• Per-Erik Aschan, 1957-1974
• Juhani Aho, 1975-76
• Yrjö Aantaa 1977-78
• Olli Seppälä 1979-86
• Martti Setälä 1987-90
• Kari Huovinen 1991-92
• Antti Myllymäki 1993
• Maija Lehtimaja 1994-2013
• Marja-Liisa Eloranta 2013-

Parviaisen ja Pensalan puheenjohtajakausien kestoa ei yhdistyksen papereista löydy.

Sihteeri joka ei koskaan myöhästynyt

Ensimmäiseksi sihteeriksi Medici Practiciin valittiin Unto Sarkki (ent. Karén). Turkulaissyntyinen Sarkki valmistui lääketieteen lisensiaatiksi samana vuonna kuin MP perustettiin. Hän oli merenkulkuhallituksen hyväksymä merimieslääkäri ja toimi sittemmin Finnlines Oy:n lääkärinä.

Pitkäaikaisimmin – 24 vuotta – sihteerinä Medici Practicissa on toistaiseksi toiminut Matti Menandros Mustakallio. Hän aloitti vuonna 1954.

Kauan jatkuneen uran päätös on kirjattu hallituksen pöytäkirjan alkuun 11.9.1978: ”Kun klo 20.00 sihteeri Matti Mustakallio ei vielä ollut paikalla, todettiin, että kukaan ei muistanut hänen koskaan myöhästyneen mistään kokouksesta, ja puhelinsoitto selvittikin, että hän oli joutunut sairaalaan.”

Sairaalamatkaltaan Mustakallio ei enää palannut. Medici Practici ennätti kuitenkin nimetä hänet kunniajäsenekseen ennen Mustakallion kuolemaa 1979.

 

Jäsenmäärä

Medici Practicin jäsenmäärä oli pysytellyt ensimmäiset kymmenkunta vuotta vähäisenä. Vaikka asiakirjoja ei vuosilta 1946-57 olekaan käytettävissä, voidaan hyvin arvioida, että jäsenmäärä oli 50:n tienoilla aivan kuten pysyvästi vuosina 1957-60.

Vuonna 1961 tapahtui kuitenkin suuri hyppäys: jäsenmäärä nelinkertaistui 218:een. Syynä lienevät olleet lääkärikuntaa Helsingissä kuohuttaneet tapahtumat. Ensin Helsingin kaupunki ilmoitti ns. ryhmäpoliklinikkojen avaamisesta ja sitten alkoi kiista sairaalalääkäreiden palkoista. Varsinkin ryhmäpoliklinikkojen perustamisen pelättiin vievän yksityissektorilta potilaat kaupungin virkalääkärien vastaanotoille. Sairaalalääkäreiden palkkausta koskevassa kiistassa Medici Practicin edustajia oli mukana Suomen Lääkäriliiton perustamassa ns. sairaalatoimikunnassa. Sopua ei syntynyt, vaan sairaalalääkäreiden virat julistettiin hakukieltoon 25.10.1960 lukien.

Kiistan eri vaiheissa lääkäreille kävi varmasti selväksi, että parempi järjestäytyminen toisi neuvotteluvoimaa. Tämä oli luultavasti syy siihen, että Medici Practicikin sai lisää jäseniä. Myöhemmin jäsenmäärä on yleensä heilahdellut 100-350 vaiheilla. Korkeimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 2010: 371. Vuonna 2016 jäseniä oli 279.

Vapaan lääkärintyön edunvalvontaa

Koko historiansa ajan Medici Practici on sääntöjensä kolmannen pykälän mukaisesti pitänyt tehtävänään maamme yksityislääkärien yhdyssiteenä toimimisen lisäksi ”valvoa ja edistää jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja” ja ”olla mukana maamme lääkintähuollon kehittämisessä”.

Tultaessa 1960-luvulle ja sittemmin 1970-luvulle alkoi Suomen terveydenhuoltopolitiikassa puhaltaa uusi tuulensuunta, jonka tuomiin uudistusehdotuksiin pyydettiin usein Medici Practicin kantaa. Lausuntopyyntöihin vastattiin; aika usein tehtyä ehdotusta vastustettiin.

Toinen vaikutuskanava oli Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta. Medici Practicilla oli useimmiten ehdokkaita ja oma vaaliliitto. Menestystäkin tuli: valtuuskuntaan pääsi yhdistyksen listoilta aluksi parikin edustajaa. Esimerkiksi vuosiksi 1971-72 MP:n listoilta valtuuskuntaan nousivat Juhani Aho ja Pauli Merikallio.

Kuten aiemmin todettiin, Helsingin kaupungin ryhmäpoliklinikoita vastustettiin 1950-luvun lopulla. Kaupunginlääkärin virkoja perustettiin 1958 vain 11 kpl, mutta kuusi vuotta myöhemmin niitä oli jo 27. ”Ryhmäpoliklinikat merkitsevät kuoliniskua kaikelle vapaan lääkärinammatin harjoittamiselle”, murehti MP:n puheenjohtaja Per Erik Aschan jo Helsingin Lääkärilehdessä 1/1958. Hän oli ajankohdan aktiivisimpia lääkäritoimijoita paitsi Suomen Lääkäriliitossa myös Espoon kunnallispolitiikassa.

Vuonna 1972 MP lähetti vastustavan kirjelmän hallituksen valtalain perusteella tekemään päätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö oli täysin yllättäen määrännyt sidotut, kaikkia lääkäreitä koskevat määrätaksat. Vaikka taksat olivat suuruudeltaan jopa keskimääräistä hintatasoa korkeampia, MP:n mielipide oli selvä: voimakas vastalause, koska päätös loukkaa vapaan ammatin harjoittamisen oikeuksia periaatteellisesti.

Vielä voimakkaammin Medici Practici vastusti suorakorvausjärjestelmään siirtymistä, kun asia nousi esille 1980-luvulla. Suorakorvauslausunnossaan SLL:lle MP ilmoitti suhtautuvansa ”ehdottoman kielteisesti” suorakorvausjärjestelmän kehittämiseen. Lausunnossa arvioitiin esityksellä mm. pyrittävän sosialisoimaan yksityinen lääkäritoiminta ja että palautustaksasta tulisi vähitellen pakkotaksa. ”Yksityislääkärijärjestelmän säilyttäminen riippumattomana on potilaan, lääkärin ja koko yhteiskunnan kannalta tärkeätä”, painotetaan tekstissä, jonka pj Olli Seppälä ja sihteeri Tuija Tenhunen olivat allekirjoittaneet. Puheenjohtaja Seppälä toimi asiassa aktiivisesti myös Helsingin Lääkäriyhdistyksen ja sen lehden kautta.

Joulukuussa 1984 77 lääkäriä lähetti SLL:n hallitukselle ja valtuuskunnalle kirjeen, jossa he ilmoittivat torjuvansa jyrkästi suorakorvausjärjestelmän ja ilmoittivat, etteivät aio liittyä siihen.

Lopulta suorakorvausjärjestelmä kuitenkin tuli käyttöön.

Nokian osake ja Mannerheimin allekirjoitus

Medici Practicin talous eli ensimmäiset 3-4 vuosikymmentä Merikallion mainitsemaa ”minimielämää”. Kirjanpidon omaisuuserät voitiin esittää miltei ”tupakkiaskin” kanteen, kuten oheinen kuva 1960-luvun osakkeista ja osingoista kertoo.

 

 

 

 

Tuossa pienessä informaatiossa on kuitenkin muuan yhdistyksen tulevaa taloutta koskeva aivan oleellinen tieto: hallussa oli 2 kpl Nokia Oy:n osakkeita, jotka lienee hankittu tai saatu jo aivan yhdistyksen toiminnan alkuvaiheessa.

Nuo kaksi osaketta olivat muutaman kerran vaihtaneet omistajaa ja yhtenä heistä oli Suomen Marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, kuten oheisista osakesiirtoluettelon allekirjoituksistakin selviää.

 

Vielä 1973 vuoden tuotot osoittivat, että noin puolet tuli koroista sekä osingoista ja toinen puoli – 830 mk – jäsenmaksuista. Vuonna 1975 neljän eri arvopaperin salkku oli kirjanpitoarvoltaan noin 16.000 mk.

Sijoitustoiminta ei 1980-luvullakaan ollut kovin tuottoisaa: 1983 korko- ja osinkotuotoista kertyi vain noin 30 % yhdistyksen tuotoista. Loppu 70% tuli jäsenmaksuista.

Sittemmin sijoitukset Nokian ansiosta kasvoivat arvoltaan huomattavasti, kuten Maija Lehtimajan kirjoittamassa osassa jäljempänä todetaan. Nokian osakkeita oli merkitty tai saatu lisää niin, että  vuonna 1995 K- ja A-osakkeita oli yhteensä noin 4.800 kpl. Ensimmäinen suuri harppaus yhdistyksen taloudessa koettiin vuonna 1997, kun Nokian K-osakkeiden myynti toi noin 2 mmk. Seuraavana vuonna myytiin loput Nokian osakkeet jälleen noin kahdella miljoonalla markalla. Esimerkiksi vuoden 1998 hallituksen toimintakertomus toteaa lakonisesti: ”Tilinpäätös osoitti 2.073.687,72 mk ylijäämää, joka esitetään lisättäväksi vapaaseen pääomaan.” Kirjaus hakee vertaistaan Suomen lääkärijärjestöjen historiassa!

Jäsenkokoukset

Vuosittain pyrittiin – ja pyritään – järjestämään jäsenkokouksia.  Niitä pidettiin useimmiten 3-4 vuodessa. Tavoitteena oli tietysti löytää mahdollisimman laajasti jäsenkuntaa kiinnostava aihe. Tavallisesti ohjelmaan kuului alkucocktailin jälkeen 2-3 esitystä ja sen jälkeen ”iltapala”.  Yhdistyksen alkuaikojen vähäiset rahavarat muistaen oli ymmärrettävää, että jäsenkokouksiin pyrittiin löytämään ”sponsori”, kuten termi kuului. Useimmiten sellainen 1970- ja 1980-luvuilla löytyi. Lääketehdas Wyethin nimi esiintyy toistuvasti. Jos sponsoria ei löytynyt, jouduttiin jäsenkokous joskus jopa peruuttamaan.

Jäsenkokouksissa oli säilyneiden osanottajalistojen perusteella arvioiden yleensä 30-50 osanottajaa. Kokoukset toimivat hyvinä suorina kanavina jäsenkuntaan. Ohjelman yhteydessä tarjoutui yleensä mahdollisuus esittää huomioita vapaasti eri aiheista. 

Medici Practicin hallituksen matkat

Vuonna 1985 Medici Practicin hallitus päätti – ainakin hallitusten pöytäkirjojen mukaan ensi kerran – tehdä tutustumismatkan Helsingin ulkopuolelle.  Lähdettiin Turkuun tarkoituksena ”herättää siellä yksityislääkäritoimintaa ja järjestää tämän teeman puitteissa kokous”. Myöhemmin matkoja on tehty lisää. Kohteet ovat olleet joko kotimaassa tai ulkomailla. Ohessa tiivistelmä matkoista.

Hallitus Krakovassa

 

• 2000 Krakova, yhteismatka Helsingin Lääkäriyhdistyksen hallituksen kanssa. Tutustuminen Krakovan lääkäriyhdistyksen johdolla kaupungin terveydenhoitouudistuksiin sekä yksityiseen kuntoutuslaitokseen.
• 2007 Rooma, tutustuminen roomalaiseen yksityissairaalaan ja yksityislääkäreihin . Lisäksi matkan sisältyi Lääketieteen historiaan tutustumista.
• 2008 Maarianhamina, yksityislääkäritoiminta Ahvenanmaalla
• 2009 Tartto, Tarton yksityislääkäritoimintaan tutustuminen ja apulaiskaupunginjohtajan vierailuMatkalla tutustuttiin monipuolisesti kaupungin terveydenhuoltoon sekä Tartossa lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien suomalaisten opiskelijoiden edustajiin. Hallitus tapasi Tarton apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Sokmanin, jonka vastuualueeseen kaupungin terveydenhuolto kuuluu. Yksityislääkäreistä tavattiin perhelääkärinä toimiva Dr Heli Tähepold sekä silmälääkäri, professori Pait Teesalu. Hän esitteli hallitukselle sekä Tarton yliopiston silmäklinikan että yksityisen  ReFocus silmäkeskuksen.
• 2012 Pariisi, vierailu OECD:n toimistossa
  Hallituksen alkusyksyn 2012 viikonloppukokouksessa oltiin OECD:n Pariisissa sijaitsevan pysyvän edustuston vieraana. Tavattiin sosiaaliasioiden, terveyden ja vakuutuksen edustaja Antero Kiviniemi. Hän esitteli OECD:n havaintoja ja terveydenhuollon alan hankkeet sekä OECD:n havaintoja Suomen terveysjärjestelmästä.
• 2013 Amsterdam, Hollannin Lääkäriliiton vieraana
  Hallitus matkusti 4.10.2013 Hollantiin tutustumaan sikäläiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Saimme mahdollisuuden vierailla Hollannin Lääkäriliiton uudessa talossa Utrechtissä. Meidät otti vastaan johtaja Michiel Wesseling, yleislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Lodi Hennink sekä liiton terveysekonomisti Mattjis Romme. Hollannin mallissa pystytään käsittelemään hyvin monia terveydenhuollon ongelmakohtia kuten matalamman tason perusterveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa. Haasteita kohdataankin sitten enemmän erikoissairaanhoidossa. Yksityislääkäriyhdistyksen edustajina näimme puutteena sen, että lääkärin vapaa ammatinharjoittaminen on lopetettu.
• 2014 Tampere, yhteiskokous Tampereen yksityislääkäreiden kanssa
• 2015 Tallinna, tutustuminen yksityiseen terveydenhuoltoon ja yksityislääkäreihin Tallinnassa
• 2016 Vierumäki, tutustuminen Vierumäen lomahuoneistoihin

 

Tuomo Tennilä

---

 

Maija Lehtimaja

 

MUISTELMIA MEDICI PRACTICIN VAIHEISTA 1986-2016

Siirryttyäni kokopäiväiseksi yksityispsykiatriksi keväällä 1985 lähdin mukaan moniin yksityispsykiatrien rientoihin ja alkuvuodesta 1986 myös Suomen Lääkärilehdestä huomaamaani Medici Practicin jäsenkokoukseen, missä entinen kurssikaverini luennoi psykofarmakoista. Yhdistyksen vuosikokouksessa 23.3.1987 tulin yllätyksekseni valituksi hallitukseen ja sillä tiellä on kulunut kolme vuosikymmentä eri tehtävissä: sihteerinä 1987-92, puheenjohtajana 1994-2013 ja rahastonhoitajana 1992-1994 sekä 2010-2016.

Puheenjohtajaksi valittiin 1987 sisätautilääkäri Martti Setälä. Edeltänyt puheenjohtaja-sihteeri -työpari oli ollut psykoanalyytikko Olli Seppälä ja silmätautilääkäri Tuija Tenhunen. Ollista tuli sittemmin yhdistyksen kunniajäsen 1994 ja Tuijasta 2017. Tuija jatkoi hallituksessa kevääseen 2016. Hän oli siellä aina pitämässä esillä yhdistyksen aatteellista pohjaa, mutta myös tuomassa ajassa eläviä ehdotuksia toimintaamme. Hän oli välittämässä yhteyksiä monille tahoille, etenkin  Suomen Lääkäriliiton valtuuskuntaan ja Suomen Erikoislääkäriyhdistykseen,  SELY:yyn.

Aloittaessani sihteerinä Medici Practicin toiminnassa oli jo varsin vakiintuneet puitteet. Jäsenkokouksia – joissa oli koulutuksellinen sisältö – pidettiin ainakin neljä vuodessä eri lääketehtaiden tuella. Hallitus kokoontui Helsingin Lääkäriyhdistyksen toimistolla keskimäärin joka toinen kuukausi. Näiden kahden yhdistyksen hallituksilla tapasi olla yhteisiä jäseniä ja Medici Practici sai palkata avukseen Helsingin Lääkäriyhdistyksen toimistonhoitajan, nykyisen Elina Sinivirran.

Kahdeksankymmentäluvun lopulla oli paljon esillä suunniteltu Kelan suorakorvauskäytäntö, jota yhdistys vastusti. Se hankki asiasta Suomen Lääkäriliitolle luovutetun asiantuntijalausunnon. Myös Kelan palautustaksan jatkuvaa jälkeenjääneisyyttä protestoitiin.

Suuri voimanponnistus yhdistykselle oli yhteistyössä Helsingin Lääkäriyhdistyksen kanssa Hotelli Grand Marinassa vuonna 1992 järjestetty nelipäiväinen yksityislääkärien kansainvälisen IATROS-yhteisön vuotuinen kongressi.

Tärkeä vaikutuskanava oli edustus Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnassa. Siellä toimi pitkään yksi tai useampia Medici Practicin edustajia – pitkäaikaisimpana juuri Tuija Tenhunen. Hän oli aikanaan valtuuskunnan vaalien ehdoton ääniharava.

Vaalimenestys antoi edustajillemme myös paikat nykyisen SELYn valtuuskuntaan sekä hallitukseen ja auttoi pääsemään liiton valiokuntiinkin.

Yhdistyksen vuosikertomuksessa mainittiin valtuuskuntajäsenyydet, mutta ei niinkään valiokuntia, yksityissektorivaliokuntaa lukuunottamatta. Alaosastoista, erikoislääkäriyhdistyksien hallituksista tai jaosten johtokunnista ei yleensä kerätty tietoja, vaikka nekin olivat tärkeitä vaikutuskanavia. Yhdistyksen hallitukseen tuloni jälkeen pidin selvänä, että lähden keräämään ääniä liiton valtuuskunnan vaaleissa. Niinpä saatoin osallistua valtuuskunnan toimintaan ensin varajäsenenä ja Tuija Tenhusen vetäydyttyä valtuuskunnan ehdokkuudesta myös 2003-2009 varsinaisena valtuutettuna. Lääkäriliiton vaalissa yhdistys huolehti yksityislääkäreiden oman vaaliliiton ehdokkaiden kokoamisesta ja siihen tarvitusta vaalityöstä.

Sihteeriaikana käynnistin Medici Practicin psykiatrijäsenten omat tilaisuudet ja myöhemmin yhteiset koulutustilaisuudet Suomen Psykiatriyhdistyksen yksityispsykiatrijaoksen jäsenten kanssa toimiessani jaoksen koko toiminnan ajan sen johtokunnassa.

Suhde Suomen Lääkäriliittoon 

Medici Practicin suhde Suomen Lääkäriliittoon on kokenut muutoksia vuosikymmenten kuluessa. Alkuaikaoina oli selvää vastakkainasettelua ja ehkä ylimielisyyttäkin liiton taholta, kuten Tuija Tenhunen on muistellut. Toimittuani pitkään yksityissektorivaliokunnassa koin kuitenkin suhteessa tapahtuvan selvän korjaantumisen. Erityisesti näin tapahtui valiokunnan puheenjohtajana toimineen lastenlääkäri Risto Lanton aikana, jolloin yhdessä valmistelimme yksityislääkärin opasta 2004.

Medici Practici on myös ollut mukana valmistelemassa Lääkäripäivien yksityissektorin päivän ohjelmaa ja joka kolmas vuosi yhdistyksemme on ollut vetovastuussa tilaisuudesta. Yhdistyksestä on ollut edustusta myös monissa Suomen Lääkäriliiton työryhmissä käsittelemässä yksityislääkäreille tärkeitä asioita.

Yhdeksänkymmentäluvun puoliväli oli yhdistyksessä varsin vilkasta aikaa. Ilmassa oli suuria intohimoja, jotka koskivat  maan terveydenhuollon tuottamisen tapaa, lääkäriasemien toimintaa sekä yksityislääkärien työn laatua. Yhdistyksemme kokosi yhteen eri alojen tai paikkakuntien yksityislääkäreiden yhdistyksiä valmistelemaan asioita ja viemään niitä Lääkäriliittoon. Yksityislääkäreiden valtaosan vastustuksesta huolimatta liitto solmi v. 1999 ns. suorakorvauksen runkosopimuksen.

Yhdeksänkymmenluvun lopulla myös yhdistyksen taloudellinen tilanne koheni. Yhdistyksen taloushistoriasta on historiikissa oma lukunsa.

Kevääseen 2000 ajoittui yhdistyksen hallituksen yhdessä Helsingin Lääkäriyhdistyksen hallituksen kanssa toteuttama Krakovan matka. Kansainvälinen toiminta on jatkunut eri muodoissaan sen jälkeenkin ja siitä on myös historiikissa erillinen osa.

Vuonna 2001 yhdistys otti kantaa ns. FIRMA- työryhmän lausuntoon, kun liitossa käsiteltiin yksityislääkärinä toimisen eri tapoja. Tuimme myös Olli Seppälän liitolle tekemää esitystä yksityissektorilla työskentelyn saamiseksi jollakin tapaa mukaan myös lääkäreiden perusopintoihin. Tämä aloite ei kuitenkaan ole edennyt suotuisasti tiedekunnissa.

Tapaamisia ja yhteistyötä Tampereen yksityislääkäriyhdistyksen hallituksen kanssa on ollut useita kertoja, etenkin ennen Lääkäriliiton vaaleja.

Vuosituhannen alussa käynnistettiin kilpailu oman logon saamiseksi yhdistykselle. Tulokset julistettiin 2001 ja ensimmäisen sijan jakoivat Olli Koskimies ja Vesa Nurmenniemi. Kilpailun tulosten perusteella heraldikon suunnittelema logo onkin sittemmin ollut käytössä mm. kirjekuorissa ja -papereissa sekä yhdistyksen lehti-ilmoituksissa.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli suurimmillaan 2010 (371), mutta on sen jälkeen ollut laskusuunnassa. Sitä selittänevät jäsenten ikääntyminen ja vastaanottotyön lopettaminen sekä yleisemminkin todettu nuoremman sukupolven ajankäytön suuntautuminen muualle kuin yhdistystoimintaan.

Myös jäsenkokousten sponsorien löytäminen on jo pitkään ollut vaikeaa ja toisaalta lääkärien yhteistyöhön lääketeollisuuden kanssa on yleiselläkin tasolla kohdistunut lisääntyvästi rajoituksia. Valtaosa jäsenkokouksista on tällä vuosikymmenellä järjestetty yhdistyksen omalla kustannuksella ja usein nimenomaan Lääkäritalolla.

Takaiskuja vaaleissa

Vuoden 2009 ja 2012 Lääkäriliiton vaalit muodostivat yhdistykselle karvaan pettymyksen. Vaaliliiton saama äänimäärä jäi niin pieneksi, ettei 2009 valtuuskuntaan saatu ketään yhdistyksen hallituksen jäsentä ja 2015 ei ylipäätään yhtään koko yksityislääkärien vaaliliiton edustajaa. Vaalitulos toi kyllä yhden paikan SELYn valtuuskuntaan ja kaksi varapaikkaa. SELY:n valtuuskuntapaikkani olen vuosien varrella kokenut varsin tärkeäksi, koska siellä on valmisteltu liitossa tehtäväksi tulevia ratkaisuja ja sen vaalivaliokunnan esitysten perusteella on valittu jäsenet SELY:n hallitukseen.

Osasyy heikentyneeseen vaalimenestykseemme lienee ollut Lääkäriliiton piirissä muodostunut uusi voima eli Seniorilääkärit, jotka ovat ymmärrettävästi vieneet meiltä SELYn piiristä varttuneen erikoislääkärikunnan ääniä. Juuri siitä syystä uusi vaikutuskanava, yksityislääkäreiden alaosasto, on käynyt tärkeäksi. Tämä alaosasto perustettiin liiton hallituksen pitkäaikaisen jäsenen Marjut Laurikka-Routin toimesta korvaamaan sitä yhteistyön vaikeutumista, joka oli seurannut Lääkäriliiton uuden strategian voimaan astumista vuosikymmenen alussa. Yksityislääkäreiden edunvalvojat pirstoutuivat kolmeen alueelliseen edunvalvontavaliokuntaan eikä keskinäinen yhteydenpito sujunut entiseen tapaan. Alaosaston perustavassa kokouksessa oli läsnä kolme yhdistyksen hallituksen jäsentä. Varsinainen toiminta alkoi 2013 ja tällä erää alaosaston johtokunnassa on yhdistyksen sihteeri ja hänen varahenkilönään nykyinen puheenjohtajamme.

Vuodesta 2011 yhdistys on järjestänyt Helsingin Lääkäriyhdistyksen kanssa syksyisin yhteisen koulutustilaisuuden Lääkäritalolla.

Vuonna 2013 yhdistys teki päätöksen siirtymisestä pääsääntöisesti sähköiseen viestintään ja 2015 vaihdettiin yhdistyksen kotisivujen ylläpitäjää. Samalla alettiin uudistaa aktiivisesti sekä jäsenviestintää että kotisivuja.

Varsin tärkeä osa Medici Practicin toiminnassa on ollut jo aikaisemmin mainitsemallani Elina Sinivirralla, joka yhtiönsä Tilitintin kautta on mitä moninaisimmilla tavoilla ollut yhdistyksemme käytettävissä. Hän on ollut kirjanpitäjämme, hoitanut postitukset, käsitellyt yhdistykselle tulleet sähköpostit, hoitanut maksuliikenteen ja ennen kaikkea jäsentemme osalta Levin mökkivaraukset  sekä tarkistanut mökkien varustetilanteen vuosittaisella huoltokäynnillä. Elina oli työssä jo silloin, kun itse aloitin sihteerinä ja lukemattomat ovat ne yhteydenpidot ja palaverit, joissa olemme käyneet läpi yhdistyksen ajankohtaisia asioita, ratkoneet esiin tulleita ongelmia tai suunnitelleet uudistuksia entisiin käytäntöihin. Elinan asiantuntevaan apuun on aina voinut luottaa.

Omaa historiaansa yhdistys on tiettävästi tähän mennessä juhlinut kahdesti. Vuonna 1995 pidettiin 50-vuotisjuhlat näyttävästi Svenska Klubbenilla Doctor Jazz -yhtyeen musiikin säestämänä ja 2013  juhlittiin Ravintola Vaakunan Kaarteessa. Tänä vuonna eli 2017 tulee yhdistykselle ikää 71 vuotta.

Talous koheni Nokian ansiosta

Aloittaessani sihteerinä 1987 yhdistyksellä oli jo osakevarallisuutta, jonka tarkasta alkuperästä kenelläkään hallituksen jäsenellä ei kuitenkaan enää ollut tietoa. Osakkeita oli yhteensä 37.652,88 mk arvosta ja tileillä rahaa yht. 31.652,88 mk. Siirryttyäni rahastonhoitajaksi  1992 Suomi oli lamassa ja osakkeiden arvot alhaalla. Koska Medici Practici oli aatteellinen yhdistys, ei osakekauppaa verottajan pelossa aktiivisesti harjoitettu.

Vuonna 1994 sain rahastonhoitajan pestin lisäksi puheenjohtajuuden, mutta vuodesta 1995 yhdistyksen varallisuutta alkoi hoitaa Erkki Jänkälä, joka oli ollut aktiivijäsen pitkään ja toimi myös Helsingin Lääkäriyhdistyksen hallituksessa. Suunta Suomen taloudessa oli vähitellen muuttunut ja osakemarkkinakin piristynyt. Muutoksen yhdistyksenkin taloudessa aiheutti yhdistyksen salkussa olleen Nokian osakkeen arvon räjähdysmäinen nousu.

Yhdistyksen hallituksen enemmistö kannatti hajautusta sekä yhdistyksen omaisuuden turvaamista maltillisilla toimilla. Aluksi hankittiin varovaisesti lisää hyviä osinkoja maksavia osakkeita. Rahastonhoitaja Erkki Jänkälä ajoi jatkossa läpi omat näkemyksensä, joissa riskiä ei niinkään kaihdettu.

Osin onnettarenkin avulla Nokian osakkeiden myyntien, takaisinostojen sekä lopullisen myynnin jälkeen vuoden 1998 tilinpäätöksessä rahoitusomaisuuden arvo oli peräti 4,4 miljoonaa markkaa. Rahojen uudelleen sijoittamisesta keskusteltiin varsin pitkään eikä äänestyksiltäkään vältytty.

Vuosina 2000-2002 yhdistykselle hankittiin useassa erässä aivan Levin keskustasta kolme kelorivitalohuoneistoa ja seitsemän huoneistohotellihuoneistoa. Edelliset ostettiin etupäässä ajatellen jäsenten virkistyskäyttöä ja jälkimmäiset rahoitusomaisuudeksi rakennuttajan taattua ensimmäiselle viidelle vuodelle 10% tuoton. Luvattu tuotto kyllä saatiin, mutta siihen tarvittiin lopulta asianajajan apua ja oikeudenkäynnin uhka.

 

 

Muille kuin jäsenille suunnatun vuokraamisen osalta verottaja katsoi yhdistyksen harjoittavan elinkeinotoimintaa ja huoneistohotellin osalta hakeuduttiin myös arvonlisäverovelvolliseksi. Myöhempinä vuosina huoneistohotellipuolen tuotot hiipuivat. Myös vuokraustoiminnan johto ja  valvonta etäältä Helsingistä luottamushenkilövoimin alkoi huoneistojen vanhetessa työllistää kohtuuttoman paljon. Levin toimintojen vastaavana minun piti olla jatkuvasti tavoitettavissa  ja isompien remonttien aikaan tunsin tekeväni puhelimessa melkeinpä osapäivätyötä.

Lisätappioiden välttämikseksi ja työmäärän vähentämiseksi yhdistyksen hallitus päätti syksyllä 2015, että huoneistohotellin huoneistoista luovutaan. Ne saatiinkin kaikki myytyä kevättalvella 2016. Aikaisemmin myynti ei ollut mahdollinen, koska kiinteistöyhtiöllä oli rakentajan kanssa vireillä merkittävä riita huoneistoista paljastuneista mittavista rakennusvirheistä.

Nokia-rahoista oli riittänyt myös osakesalkun täydentämiseen . Yhdistys sai kohtuullisen hyvin osinkotuottoja toimintansa rahoittamiseen, vaikka finanssikriisi 2008 aiheutti osakemarkkinan laskun kymmenillä prosenteilla.  Osakkeita alettiin lisätä vasta ollessani uudelleen rahastonhoitajana 2010-2016.  Myös Leviltä kotiutetuista varoista osa sijoitettiin syksyllä 2016 uusiin osakkeisiin, osa pienehköön lomahuoneistoon Vierumäeltä.

Yhdistys saa tulonsa jäsenmaksuista, osinkotuloista sekä lomahuoneistojen vuokrauksesta muille kuin jäsenille. Yhdistyksen parantunut taloudellinen tila on mahdollistanut sen, että jäsenkokoukset tarjoiluineen on pystytty rahoittamaan itse ja hallituksen suunnittelukokouksia on pidetty myös ulkomailla yksityissektorin toimintaan ao maassa tutustuen. Jäsenille on voitu varsin kohtuulliseen hintaan vuokrata lomahuoneistoja Levin keskustasta ja Vierumäeltä.